10.12.1998

Fi

Euroopan YHTEISSAJEN VIRALLINEN LEHTI

C 384/3

1.

Neuvostoto (Ecofin) HyVäksyi 1. Joulukuuta 1997 Laaja-Alaisen Keskustelun Jälkeen Koordinoidun Toiminnan Tarpeesta YHTESötaSolla Haitallisen VeroKilpailun Torjumise JA Suostui Päähko ‘ (1). Komissio Situoutui tuolloin Laaatimaan Ohjeet Sopimuksen 92 JA 93 Artiklan Soveltamisesta Suoraa YritySverotusta Koskeviin Toimenpiteisiin JA SITOUTUI “ASIANOMANEEN AVUTUSUSUSTALTÖJEN TIUKKAAN SOVELTAMISEEAMEEN”. KäytonnnesännTönjen Tavoitteena PARTANA VEROALUEEN AVOIMUUTTA JÄSENVALTIOIDEN VÄLISEN TIETOJURJESTELMÄN AVULLA JA SEN KATTAMIEN VEROTOIENPITEIDEN ARVIOINNISSA. MyÖs Sopimuksen Valition Avun Säännökset Vaikuttavat puolestaan ​​Oman Mekanisminsa Kautta Tavoitteena Haitallisen Verokilpailun Torjumisesi.

2.

Komission yritystukea koskeva yritys verotoimenpiteiden Muodossa Osa Laajempaa Tavoitetta Selventaella Ja VahvistaA Valtiontuen SärnTönnen Sovelisek YHTENKUNONOLOLAILLA. YHTEENSUOJELUALUEEN YHTEENSOPIMATTOMUUDEN PERIAATETTA JA KYSEISEN PERIAATTEEN POKKEUSIA Sovelletaan “Missä Tahansa Muodossa”, Mukan Lukien Tiety Verotoiden “. KYSYMYS KUITENKIN, VOIDAANKO VEROTOIIMENPIDETTO MÄURITTAU AVUKSI SOPIMUSEN 92 §: N 1 MOMMOMIN NOJALLA,. Tällainen SelventkaMinen Onityisen Tärkeän, Kun Otetaan huomioon MenettelyvaatIMukset, Jotka Johtuvat NimitySesTär avuksi Ja Seurauksista, Joissa Jäsenvaltiot EivUt Noudata TällaisA VAATIMUSIA.

3.

YHDEN Markkinoiden äyysiMista, MyÖ modossa Annettavien Avun Erityisiä VaikutUksia YHTKITTAVAVAVUS (2). Talodellisen Ja Rahaliiton Perustaminen Sekä Sen Merkittan Kansallisten budjettien yhdistiMinen TekeVät Entisti Tärkeämmänsi, Ettas Valtiontuki Tiukasti Hallita Missä Tahansa Muodossi, Missä Se voita EttaA. Samoin Otettava huomioon MyÖs Tärkeimmisti vaikutuksista, Joita Verojärjestelmien Kautta Saatuja Tärkeimpiä vaikuteksia Voi olla Muiden Jäsenvaltioiden Tuloista.

4.

Tämun ilmoitkesen tavoitteena varvaristaa, ettan Komission ätökset ovat avoimia ja ennustetetissa, Tään ILMoiTUSen Tavoitteena MyÖs Varmista JäsenvaltAiden v. Komissio Aikoo, Ettan KäytonnesännTönjä Koskevat Lainat TutKitaan Tai TutKitaan Tapausta Tapauksen Mukan Täähin ​​ilmoiTuKSen Perusteella Jäsenvaltioiden voimassa olevat Verojajäekely.

5.

Sopimus antaa YHTESELLLE MAHDOLLISUUDEN RYHTYÄ TOimenPITEISIIN ERIITYYPPISEN VÄUUSYMEN. SIKSI on Välttärärnten Erottaa Erityyppiset väärsymät.

6.

Jotkut yleiset verotoimenpiteet Voivat Tulla Sisämarkinoiden asianmukaista toimintaa. Tällasen toimenpiteiden Tapauksessa sopimus tarjoaa toisaalta mahdollisuuden -yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden veromäräiräkset 100 artiklan perusteella (neuvoston direktiivit, HyVänksytety yksimiisesti). Toisaalta jotkut jäsenvaltioiden suunniteltujen tai olemassa olevien yleisten määräysten väliset erot voivat vääristää kilpailua ja luoda vääristymiä, jotka on poistettava 101 ja 102 artiklan perusteella (komission asiaankuuluvien jäsenvaltioiden kuuleminen; tarvittaessa neuvoston direktiivit Hyväksytty enemmistö).

7.

Valtio Avonta Johtuvat Kilpailun Väyristymät kuuluvat aikaisemman Komission luvan Järjestelmuän, Jota YHTEISÖN OIKEUSLaitos Tarkistaa. 93 Artiklan 3 Kohdan Mukiisesti ValtiontukiIimenpiteille Ilmoiteteta Komissiolle. Jäsenvaltiot Eivat SAA ASettaA EHDOTETTUJA TUKITOIMENPITITITÄN, ENEN KUIN KOMISSIO HYVärynynynyn Heidärt. Komissio TutKii Avunsopivuutta, Ei Sen Muodon Suhteen, Jota Se Voi ottaa, Vaan Sen Vaikuteksen Kannalta. Se voi ätrytatka, Ettas Jäsenvaltion at Muuteteva tai Poisteteteva Apuaa, Jonka Komissio Pitatka YHTEENTOPIMATTOMANA YHTEISMARKKINOIDEN KANSSA. Jos ApuA on Jo ToteuTTU Menetlysyntentöjen Rikkomisessa, Jäsenvaltion periaatteessa Periä Se Vastaanottajalta (T).

8.

92 artiklan 1 kohtaa todetaan, että “jäsenvaltion tai valtion resurssien ansiosta minkä tahansa muodossa, mikä vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjen tavaroiden tuotantoa, sikäli kuin se vaikuttaa kaupaan Jäsenvaltiot, ole ristiriidassa yhteismarkkinoiden kanssa ‘. Valtiontukea Koskevia YHTEISön SärnTönjä Sovellettaessa EI Ole Merkitysta siita, Onko toimenpide verotoimenpide, Koska 92 Artiklaa Sovellaan toimenpiteisiin “Missä Tahansa Muodossa”. Jotta voidaan Nimittaä Tueksi, 92 Artiklan TarKoiTuKsessa Toimenpiteen TäytettoVä Jäljempuuna Kuvattu Kumulatiivinen Kriteeri.

9.

Ensinnäkin toimenpide Annettava Vastaanottajille Etu, Joka Vapauttaa Heidät Maksuista, Jotka yleensä Johtuvat Heidän Budjetistaan. Etu voidaan tarjota vähentammasa yrityksen verorasitata eri Tavoin, mukan Lukien:

10.

Toiseksi valtion tai valtio Resurssen Kautta Annettava ETU: lla. Veratulojen Menetys Vastaan ​​valtio Resurssien Kulututa Verotusmenojen Muodossa. Täta Kriteeriä Sovelletaan MyÖs Alueellisten Tai Paikallisten Elimien Myönnään Avun Jäseneen Jäsenvaltioissa (3). LISOKSI VALTION TUKEA VOIDAAN TARJOTA AIVAN YHTAL PALJON VEROTUSMÄÄÄETASTEN KAUTTA, JOTKA KOSKEVAT LAinsäärnnTöä, Särnyly Tai Hallinnollista LUonnetta Kuin VeroviranomaSen KäythöttyJen KAUTHTA.

11.

Kolmanneki, toimenpiteen vaikuttava Kilpailu-Ja Kauppaan Jäsenvaltioiden Välillä. TÄMÄ KRITEERI OLETTAA, ETTTA TOimenPITEN. Varautuneen Tapauslain Mukan Täta -Säärnöntävaraa Täytetan Kaupann Kriteeri, Jos VastaanottajaJyritys Harjottaa Talodellista Toimintaa, Joka SisiLillA Kauppaa Jäsenvaltioiden Välillä. Pelkkä tosiaasia, Ettas Apu Vahvistaaa Yrityten asema Verrattuna Muihin Yrityksi -. Kumpikaan SE, Etta Apu EI Ole Suhteellisen Pieni Määrki (4), Eikä SE, Ettan Vastaanottaja Kohtalaineen Tai Sen OsUus YHTEISSAMARKINOista Hyvin Pieniä (5), Eikä Todellakaan SE, Ettan Vastaanottaja Ei Suorita Vientiä (6) Tai Vie Käytonnnöloitus Kaiken Sen Tuotanon YHTEISön Ulkopuolella (7) Tee Mitat Tahansa Tämin Johtopättoöten Muuttamiseesi.

12.

VioIniseki, Toimenpiteen OLTAVA ERIITYAISEN Tai Selektiivinen Siinä Mielessä, Ettas SE Suosii “Tiettyjä YrityKsiä Tai TiettyJen Tavaroiden tuotantoa”. Tässa Mukana Oleva Valikoiva Etu Voi Johtua Poikkkeuksesta LainsäärnnTö-, Särentenyn tai Hallinnollisen LUONTEEN VEROTUSSTATANNÖIHIN Tai VEROVIRANOMANOMEN HARKINNANVARAISESTA Käynytinä. Mittauksen Valikoiva Luonne voidaan Kuidenkin Perustella ‘JärjestelMäha Luonteen Tai Yleisen KAAVION’ AVULLA (8). Jos Näin päällä, toimenpidetta ei pideta avuksi perussopimuksen 92 Artiklan 1 Kohdan Mukaisesti. Nähkari Eri NäkolöKohtia Tarkastellaan Alla.

13.

Kaikille Jäsenvaltiossa Toimiville Talodellille Edustajille Avoimet Verotoimenpiteet ovat periaatteessa yleisiä toimenpiteiTä. Niiden oltava Tehokkaasti Avoimia Kaikille Yrityksille YHTALären Tosyneta Perusteella, Ja Niitat ei Ehkä Vähennetta Laajuudessa Esimerkiksi valtion nAnnanvanajönaa -kuvan -remejatnjönejatnjönejönejönejad kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvan kuvat. Tymä eHto ei kuitinkaanaa rajoita jäsenvaltioiden valtaa topäräänäneltioiden. Edellyttaen, Ettan niita -sovellutaan Eroa Kaikille Yrityksille Ja Kaikkien Tavaroiden tuotanton, Seuraavat toimenpiteet Eivat Ole Valtiontukea:

14.

Se TOSIAsia, Ettat Jotkut Yritykset Tai Jotkut Sektorit HyötyVät Enemman Kuin Toeet JOistakin Näisti verotoimenpiteisti. Siten toimenpiteillä, jotka Suunnittul Vähentanken Työvoiman Verotusta Kaikken Yritysten Suhteen. Samoin Verokannustimet Ympäristölle, R&D Tai KoultutusInvestointi Suosii VAIN YrityKesiä, Jotka teKeVät Tällaista Sijoitata, Mutan Eivatto välttammattaa Muodosta Valtiontukea.

15.

Vuonna 1974 Annettuun Tuomiossa (9), Tuomioistuin totesi, että kaikki osittain tai kokonaan tai kokonaan tai kokonaan vapauttamaan tietyn alan yritykset maksuista, jotka johtuvat yleisen järjestelmän normaalista soveltamisesta “ilman, että tämän poikkeuksen perusteluun on perusteltua luonteen tai yleisen järjestelmän perusteella Tämä järjestelmä muodosti valtiontuen. Tuomiossa Todetaan MyÖs, Ettat “92 Artiklassa ei ole Erotuta Valtion. Tuomiossa Todetaan MyÖs, Ettat Se, EttanPenpide Tuo Asiaianomaisen Alan VeloiTukset Enemmisn Sen Kilpailijoiden Kanssa Muiden Jäsenvaltioiden Kanssa, ei Muuta Sitat, Ettas Se on Apuassa. Tällaiset VeroJärjestelmien Väliset Erot, Joita Edellä Esitetyyt, Katetaan 100–102 Artiklalla, Ei voida Korjata Yksipuolisilla toimenpiteilla, Jotka Kohdistevat Yrityksi VAIKUTEN VAIKUTEN.

16.

Tärkein Kriteeri 92 Artiklan 1 Alaahdan Soveltamisessa Verotoimenpiteelle Sisi, Ettat Toimenpide TarjoaA TiettyJen Jäsenvaltion Sitoumusten Hyvuksi pOKKEUSUSEN VEROJärjestelmÄn niin. Sovelleteva YHTEinen JärjestelMä Tulisi Site Määrittaä Ensin. Situt Tutkittavassa, Onko VeroJärjestelMäyn Luonteen Tai Yleisen Järjestelmun Perusteltua JärjestelMää tai Erottelua Koskevaa Poikkkeusta, Toisin Sanoen Ne, JohdetatHjaAtHATHATHATRAENATHATHATHATHAVIRAYNATHATHATHAVIRATHAVJENAISHATHATHAVIRATHAVIRATHAYNAVIRATHAVJENAISHATHAVIRATAN JOHJONATHAVIRATAN JOHJONATHAJENAYSAN JOHDENUSAN JOHDJATHAJULMÄHATENEEN. Jos Näin ei ole, Niin Valtiontuki Mukanalla.

17.

Komission toistoishesi -äytötentekokäyntentö osoittaa, ettat toimenpiteet, joiden laajuus ulottuu koko valtiolueelle, paeta 92 artiklan 1 Kohdassa asettun spesifisyyskriteerin. Toimenpiteet, Jotka ovat Alueellisia Tai Paikallisia laajuudella. Itse Sopimus on AivontusIimenpiteita, Joiden TarkoiTutsena Edistaki Alueen Talodellista Kehitysta. 92 Artiklan 3 Kohdan A Ja c alakohdassa Annetaan Nimenomomaisesti Tämmyn Tyyppisen Avun Tapauksessa Mahdollisten Poikkekien suuhteen 92 Artiklan 1 Kohdan Yleise YHTEENENSOPIMATTOMUUDEN PeriaatteseEn.

18.

Sopimuksessa Säädetan Selvästi, Ettas Sektorisesti spesifinen toimenpide Kiinni 92 Artiklan 1 Kohdassa. 92 Artiklan 1 Kohta Sisältatka niimenomaisesti lauseen “TiettyJen Tavaroiden tuotanto” Kriteerien Joukossa, Jotka MäärittaVät, Onko Apu, Joka Komission Seurannassa. Vakiintuneen Käytonnnön Ja Tapauslain Mukan Verotoimenpide, Jonka päävaikutus Edistaä YHTAU Tai Useampaa Toiminnan Alaa, APUA. SAMA Pätee toimenpiteeseen, joka suosii turhaa Vietettyjä Kansallisia tuotteita (10). Lisaksi Komissio Todennutissa, Ettan Toimenpide, Joka KohdistUU Kaikkiin Kansainvalisen Kilpailun ALAISIA ALOJA (11). Sen Vuoksi POIKKEUS YHTIEVERON PERUSKOKOROSTA KOKO TALOUDEN OSASTOLLE, (12), Valtiontuki, Kuten Komissio Päätti toimenpiteesta Koko Valmistusalalla (13).

19.

Useissa Jäsenvaltioissa Sovelleta -. Jotkut Julkiset Yritykset Ovat Esimerkeksi vapauttotu paikallisista veroista tai yritysveroista. Tällaiset Säännöt, Jotka Vastaaavat Etuuskohtelua yrityksille, Joiilla Laiillinen Asema JulkISella Yrityksellä Ja Talodellen TOIMinnan Toteutamisessa, Voivat Muodostaa Valtiontuen perussopimuks 92.

20.

Jotkut Veroetuudet rajoktuvat tosiinaan tietyntyyppisiin yrityksiin, jomhinkin niiden tehtaviin (ryhmien sisäiset palvelut, välity tai koordinointi) tai tettyjen tavariden tuotonton. Sikäli kuin ne kannattavat tiettyjä yrityksiä tai tiettyjen tavaroiden tuotantoa, ne voivat muodostaa valtiontuen, kuten 92 artiklan 1 kohtaa viitataan.

21.

Joidenkin Veroviranomaoman Harkinnanvaraise Käytonnöt Voivat MyÖs Johtaa 92 Artiklan Nojalla TarTtuviin Toimenpiteisiin. Tuomioistuin myöntää, että taloudellisten edustajien kohteleminen harkinnanvaraisesti voi tarkoittaa, että yleisen toimenpiteen yksilöllinen soveltaminen toteuttaa valikoivan toimenpiteen piirteet, etenkin jos harkinnanvaraisen vallan käyttäminen ylittää verotulojen yksinkertaisen hallinnan viitteen perusteella objektiivisiin kriteereihin (14).

22.

Jos päivittäisessä käytännössä verosäännöissä on tulkittava, he eivät voi jättää tilaa yrityksien harkinnanvaraiselle kohtelulle. Jokainen Hallintopakiös, Joka Poikkeaa yleisisti verosäännöisti yksittasten yritysten Eduksi, periaatteessa Johtaa valtiontuen Oletseeen, Ja Niiita on Analysoitava Yksityiskohtaisesti. Hallinnollisissa etenitsissä turhilla tulkinta yleisisti särninnöistilla, ne eivat aiheuta apuainetta. Viranoomateten Tekemien Totösten Opasiteetti Ja Liikkeen Huone, Josta he Joskus Nauttivat, Tukevia Olettamusta, Ettan Selainen Joka Tapauksessa Heidän VAIKUTUKSENA JOISSAIN TAPAUSissa. Tämä Ei Tee Jäsenvaltioista VähemMäyn kykeneviä Tarjoamaan Veronmaksajille Laillista varmuutta ja EnnusteTettamtta Yleisten Verosäännöjensin soveltamisessa.

23.

Joidenkin toimenpiteiden differentiaalinen lUonne ei välttämättose tartoita sitase, ettan niita on Pidttatta -valtiontuena. Näin On Toimenpiteisski, Joiden Taloudeelline Perustelu Tekee Niisti VälttaMättoöMiä VeroJärjestelMäinä toiminnalle Ja Tehokullete (15). Jäsenvaltion kuitinkin Tarjottava Tällenen Perustelussa.

24.

Tulovero -asteikon Tai Voittoveron Asteikon Asteitainen Luonne Perusteltu Veron Jakautumisellalla. Omaisuuserien Poistojen Ja Varaston Arvostusmenetelmien Laskeminen VAIHTELEVAT Jäsenvaltiosta Toaiseen, Mutan TällaISet Menetelmät Voivat Olla Luontaisia ​​Verojärjestelmille, JEIHIN NEULUVATIA. Samoin Verovelkojen perimisen liittyVät järjeslyt Voivat Poiketa YHDESTA Jäsenvaltiosta toiseen. Viaimesi, jotkut ehdot voidaan perustella objektiivisilla eroilla Veronmaksajien Välillä. Kuitinkin, Jos veroviranomomaisella kohdalla Harkinnanvarakinen vapaus asettaaa erilaisia ​​poistojajaksoja tai erilaisia ​​arvostusmenetelmiä, Yrityten Yritys, Sektorilla Alalli, Onettamustalla. TÄLLAINEN OLEUST OLEMASSA MYÖS, Kun VeroTushallinto Käsitleee Tapausvelkoja Tapausperusteisesti Tavoitteena, Joka Erilainen Kuin Tapa Velat, Jotka Koskevat Verovelko.

25.

Voitaveroa ei Selvästikän -voida KantaA, Jos Voittoa Ei Ansaita. SIKSI VeroJärjestelMäyn Luonteen Perusteella voidaan Perustella, Ettat Voittoa Tavoittelemattomat Yritykset, Kuten Säätiöt Tai YHDISTYSET, VapauTtaan Onityisesti VOittoveroista, JOS NEIVOT TODELLAAN VOIONEAIDAIDAIDAITOJA. LISOKYSI VeroJärjestelMäyn Luonne voidaan Perustella myös, Ettas OsUuskunnat, Jotka Jakavat kaikki Vionill Jäsenilleen, Ei VeroTeta OsUuskunnan Tasenten Tasolla, Kun Veroja Kannetaan HEIDÄn Jäntententen Tasolla.

26.

Toisaalta on tehtaVä erottelu tiietylle verojärjestelmulle (erityisesti sosiaaliset tai alueelliset tavoittetete) osoitetut ulkoisset tavoittetete JA TOISAALTA ITSE VeroJärjestelmäyn luontaiset TAVOITEETEEET. Verojärjestelmän Koko TarKoiTuKsena Keräta -Tuloja -valtio -menojen Rahoittamiseki. Jokaisen Yrityksen Tarkoitus Maksaa Vero THIN KERRAN. SIKSI SE Luontanen Verojärjestelmän Logiikkaan, Jonka Verot Maksavat Valtiossa, Jossa Yritys ASUU Verotuksessa. Tietyt VerosännTönjen POIKKEUSET OVAT KUITENKIN VAIKEA Perustella VeroJärjestelMähin Logiikan Avulla. Tää on Esimerkiksi Tapaus, Jos Ulkomailla Asuvia Yrityksiä Kohdellaan SUOTUISAMMIN KUIN ASOKAAT TAI JOS VEROETUJA MYÖNNETEÄEN TÄYTYMISTOILITE TAI YRIKYSILE, Jotka tarjoavat Tietty -pelautai (Esimerkysi.

27.

Erityiset säännökset, jotka eivät sisällä harkinnanvaraisia ​​​​elementtejä, jotka sallivat esimerkiksi veron määrittämisen kiinteällä pohjalla (esimerkiksi maatalouden tai kalatalousaloilla) voidaan perustella järjestelmän luonteen ja yleisen järjestelmän avulla, jossa esimerkiksi ne, esimerkiksi Ota huomioon tietyt kirjanpitovaatimukset tai maan merkitys tietyille aloille ominaisissa varoissa; Tällaiset Säärnökset eivat siis Muodosta valtiontukea. Viaimesi, TiettyJen Erityisten Määrkysten Taustalla oleva Logiikka pitenten Ja Keskisuurten Yritysten Verotuksesta (mukan luiden pienet maatalousyriysset (16) Verrattavissa Siihen.

28.

Jos verotoimenpide on 92 artiklan 1 kohtaa saatu apua, se voi silti, kuten muissa muodoissa myönnetyn avun, määrittelee jonkin poikkeuksen yhteensopimattomuuden periaatteesta 92 artiklan 2 kohdan mukaisten yhteismarkkinoiden kanssa, jotka on määrätty yhteisten markkinoiden kanssa, jotka on määrätty yhteisiä markkinoita ja (3). LISTAKSI VALTIO USKONUTissa, Ettan Jos Vastaanottaja On Yksityinen Tai Julinen Yritys, Yleisen TalodelleLisen Edun Mukhen Palvelujen Toiminnassa, Tuki Voi myös Saada Sopimuksen 90 (17).

29.

Komissio Ei Kuidenkaan voinut valtuuttaa apua, joka osoitudui rikkoneen molempia sopimuksessa annettUja särnpyJä, etenkin syrjinnän kieltamise liittyvipah eersaja -sanejaja, toiJaja -leitty, (18). TÄLLAISET NÄKÖKOHDAT VOIVAT RINNAKKAIN OLLA ERILLISEN MENETTYYN KOHDE 169 Artiklan Perusteella. Kuten tapauslaki käy selvästi ilmi, sellaisia ​​​​avun näkökohtia, jotka ovat ratkaisemattomana sidoksissa avun kohteeseen ja jotka muihin sopimuksen vastaisiin erityisiin määräyksiin kuin 92 ja 93 artiklaan on kuitenkin tutkittava 93 artiklan mukaisen menettelyn mukaisesti, kuten 93 Osa kokonaistutkimuksesta yhteensopivuudesta tai avun yhteensopimattomuudesta.

30.

Verotoimenpiteen päteveys käynnesännttönjen mukiisesti ei vaikuta sen mahdollise päteveyteen valtiontuena. Kuitinkin verotunksen yHtenensopivUuden YHTEENSOPIVUUDEN ARVIIINTI YHTEISMARKKINOILLE KUITENKIN TEHTAVilla, Ottaen Huomioon Muun Muassa Tuen vaikuKutset, Jotekoaan Aikaan Käynnesännennp.

31.

Jos Verotuki Myönneotto -Yrityksille Kannustimen tarjoamiseksi alottatatana tiettyJä Erityisiä Hankerita (Erityisesti Investointeja) JaS JOS SEN INTIRITEETTI RAJOJOITETTU HANKKEN TOTEUTTAN MYENNUNNNSIIN. Siitase huolimatta tällaisten järjestyjenjen on oltava riittovan läpinänyviä särnöjä, jotta kvantifioitava et, jotta ne olisi Annettu.

32.

Käytä käyttäkää napauksissa verohelpotUkset ovat kuitinkin luonteeltaan yleisiä: niitan ei lity tiettyjen Hankkenen toteuttamiseen Ja VähentaVät Yritysen nykyisiä Menoja Ilman, Että KUNISIA TAMUNUSIA. Tällaiset toimenpiteet muodostavat “toimintatukem”. Operatiivinen tuki Periaatteessa Kiellettyllä. Komissio Valtuuttaa Sen Tällä Hetkellä Vahva PoikkKeuksellisissa Tapauksissa JA JOLLEI TIESTISTÄ Olosuhteista, Esimerkiksi Laivanrakennuksessa (19) Ja Alueilla, Mukan Lukien Ultra-perifeeriset Alueet, 92 Artiklan 3 Alaahdan A Alaakohdan Poistot, EdellyTotto, Ettat Ne Ovat ASIANMUKAISESTI PERUTTUJA JA NIIDEN TASO Vernollinen NiiHin HAETHIN, JOITA NEITA (20). Sen Periaatteessa (Lukuun Ottamatta Kahta Jäljempää Mainittua Avun Luokkaa) Ja Rajoitetto Ajassa. Tällä Hetkellä toimintatuki voidaan valtuuttaa myös Kuljettutuen Muodossa ultra-perifeerisillä Alueilla Ja Tietyllä Harvoin Asutuilla PHJOISMAISILLA ALUEilla ja OVAT VAKAVATI VAMMAISIA ESTEETTETEYYYN. Operatiivista apua ei voida valtuuttaa, Jos se Edustaa Apua Vientiä Jäsenvaltioiden välillä. Merenkuljetusekektorin eduksi valtio Tukevat Kyseisen Sektorin Erityiset Säärnöt Sovelletan (21).

33.

Jos Komissio Potä -Sen Katsovan Onevan YHteensopiva YHTEISIMARKKINOIDENEEN KANSSA, VALTION AVUN, JONKA TARKOITUKSENA EDistaella TiettyJen Alueiden Talodellista KeHitysta, OLtava “Suhteessa Ja Kohdennetan TAVONETTAVA -TAVOITEITA -. Alueellisen Avun Tuttkimiseesi Kriteerit Sallivat Tilin Ottamisen Muista Mahdollisista vaikutUksista, Orityisesti Tietyisti vaikutuksista. Jos Alueellisten Kriteerien Perusteella Annetaan Poikkaus, Komission varsteetilla Orityisesti, Ettas AsiaankuLuvat toimenpiteet:

34.

93 Artiklan 3 Kohtaa Edellyttatka, Ettas Jäsenvaltiot ILMOITITAVAT Komissiolle Kaikista Heidän Suunnitelmistaan ​​Myönteni -Tai Muuttaa Apua “, Ja Sen mukaan, Että eHTOTUTUJA TOIMENPIITEITA TOTYNAJAJAJAJAJAJASHAJAJASHAJASHAJAISHAISHAISHAISHAISHAISHAISHAJASA TOINAKISHAISHAISHAISHAISHAISHAJAIN”. Tätto Menettelyo Sovelletaan Kaikkiin Apuihin, Mukan Lukien Verohake.

35.

Jos Komissio Toteaa, Ettan Särninnön rikkomisessa Jos se Olisi Ristiriidassa YHTESALAIN YLEisen Periaatteen Kanssa, Onityisesti Laillise OtotUkset, JOIHIN KOMIESS KOMIONISTITYTYTYNEYNESTA. Valtiontuen Tapauksessa verotoimenpiteiden Muodossa Laskettava määrk Lasketaan Maksettujen Verojen Ja Maksetun Määhkari Vertailun Perusteella, Jos Yleisesti SovelletavaA Särnösa Olisi Sovellettu. Korko Lisärän Tähen perussumman. Sovelleteva Korko Vastaa RefentsSikorkoa, Jota Käytetan Alueellisen Avun Avuntutken ekvivalentin Laskemiseen.

36.

93 Artiklan 1 Kohdassa Todetaan, Ettas Komissio “Pidetan yHteisTössä Jäsenvaltioiden Kanssa Jatkuvasti Kaikkia Näissä Valtioissa Olemassa OLEVIA TUUKIJÄJESELMIU”. TÄLLAINEN KATSAUS ULOTTUU VALTIONTUKEEN VEROTOIIMENPITEIDEN MUODOSSA. Jotta Tällainen tarkartus voidaan Suorittaa, Jäsenvaltioiden toimitettava Komissiolle Joka Vuosi raportit nykyisisti valtiontukijärjestelmisti. VerohelpoTUKSEN Tai Täydellisen Tai Osittaisen Verovapautken Tapauksessa raporttien Annettava Arvio MenetettyJen Budjettituloista. Katsautensa Jälkeen Komissio Voi, Jos Se Katsoo, Ettas JärjestelMä Ei Ole Tai Ei Eniä Ole YHTEENSOPIVA YHTEISMARKKINOIDEN KANSSA, EHDOTTAA.

37.

Komissio TutKii Tässak IlmoiTuusessa EsitettyJen Ohjeiden Perusteella, Ja Sen Julkaisemisesta Lähtien TutKitaan Sille IlmoiTettUJA Verohide-. TÄMÄ Ilmoitus Julkaistaan ​​OhjaustaroitUtkiin, Eikä Se Ole TyhjentaVä. Komissio Ottaa Huomioon Kaikki Erityiset olosuhteet Kussakin Tapauksessa.

38.

Komissio Tarkistaa Tämin ilmoiTusken Hakemuksen Kaksi Vuotta Julkaisemisen Jälkeen.

–

Paperiversiona Euroopan YHTEISSAJEN VIRALLISEN JULKAISUJEN MYYNTITOIMISTOJEN KAUTA (KS. Lista Vioimeisellä Sivulla),

–

Elektronisessa Muodossa celex -tietokannan cfr -versiosa asiakirjanero 398m1202. Celex on Euroopan YHTESELAIN TIETOKONEISTUTU DOKUMENTONTIJärjestelMä; LISätieToja Tilauksista, Ota YHTeyttto: